OLKAPÄÄ ÄRTYI, MIKÄS SIIHEN TULI?

Olkapään erilaiset kiputilat ovat yleisiä. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan olkapään kipua on kokenut 37 % miehistä ja 39 % naisista viimeisen kuukauden aikana. Naisilla olkapääkivun esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. 

Tuliko pestyä kaikki ikkunat kerralla? Haravoitko koko pihan samana päivänä? Ja kaiken touhun päälle vielä olkapää kipeytyi. Kuulostaa harmittavaiselta, joskin tavanomaiselta. Kipu on tyypillinen oire olkapäässä. Yleensä kipu voimistuu, kun käsi nousee yli vaakatason tai käden voimaa pitäisi käyttää juuri olkapään yläpuolella. Kipuun voi liittyä myös jänteen tulehdus, joka on tyypillisesti lyhytaikainen tila.

Tulehtuneena jänne oireilee joko levossa tai rasituksessa, pahimmillaan molemmissa. Tila menee yleensä noin viikossa ohi. Oireilevaa kättä saa ja pitääkin käyttää mahdollisimman normaalisti. Rasituksen vähentämisellä tarkoitetaan sitä, että kipua ei härnätä koko ajan uudelleen esiin. Vaivaa voi välillä tuntua, kunhan se hiipuu ja vähitellen vähenee.

OLKAPÄÄN MONIMUOTOINEN RAKENNE

Olkapää on ihmisen liikkuvin nivel. Laajan liikkuvuuden mahdollistaa olkaluun pallomainen pää. Jotta olkanivel toimii, tarvitaan sen avuksi kaksi muuta niveltä: olkalisäke-solisluunivel ja rintalasta-solisluunivel. Lapaluu muodostaa nivelen vastapinnan eli matalan nivelkuopan. Nivelkuopan reunoja laajentaa rustorengas eli labrum, johon kiinnittyy niveltä ympäröivä nivelkapseli.

Lapaluun tehtävänä on tukea olkaniveltä taka- ja alapuolelta sekä tarjota olkapäätä liikuttaville lihaksille kiinnityskohta. Etupuolelta niveltä tukee solisluu, joka tarjoaa olkavarren lihaksille lähtö- ja kiinnityskohtia sekä suojaa yläraajaan kulkevia verisuonia ja ääreishermoja.

KIERTÄJÄKALVOSIN

Olkaniveltä tukevat vahvojen nivelsiteiden lisäksi neljä lihasta. Lihakset muodostavat nivelen ympärille jännekalvon. Näiden lihasten toiminta liu’uttaa olkaluun pallomaisen pään nivelkuoppaan, kiertää olkavartta ulos- ja sisäänpäin sekä mahdollistaa pinnallisten lihasten oikea-aikaisen (koordinoidun) työskentelyn.

OLKAPÄÄKIVUN LUOKITTELU

Olkapääkivun tavanomainen vaiva on kiertäjäkalvon jänteen tulehdus (tendiniitti), limapussin tulehdus (bursiitti) tai kiertäjänkalvosimen rappeutuminen (degeneraatio). Kiertäjäkalvo on altis myös tapaturmaperäisille vammoille ja repeämille (ruptuura). Muita olkapääkipujen aiheuttajia ovat nivelrikko, nivelkapselin kiristyminen (jäätynyt olkapää), sijoiltaanmenot ja hermovammat.

JÄNNEVAIVOJEN ITSEHOITO

Alkuvaiheen hoito painottuu itsehoitoon kotona. Kipualueelle suositellaan ensisijaisesti kylmäpakkausta 10-20 minuutin ajaksi. Kylmähoitoa voi käyttää useasti päivän aikana. Lämpöpakkaus saattaa sopia joillekin kylmän sijasta. Myös rasituksen järkevä vähentäminen lyhytaikaisesti on paikallaan. Tulehduksen alkuvaiheessa kipulääkkeeksi suositellaan parasetamolia, mikäli kipu ei ole voimakasta. Fysioterapeutin yksilölliset harjoitusohjeet kannattaa hankkia pitkittyneissä kiputiloissa eli mikäli kipua on vielä 4-6 viikon kohdalla.

RYHDILLÄKIN LIENEE MERKITYSTÄ

Ryhdin merkitys on osittain vielä epäselvä olkapään jännekipuihin liittyen. Olkapää asettuu paikkaansa rakenteellisten ominaisuuksien sekä lihasten kunnon mukaan. On tyypillistä, että kätisyys vaikuttaa olkapään asentoon. Dominantin käden puoleinen lapaluu kiertyy herkästi eteenpäin ja nousee ylös. Tämän seurauksena olkapään ja lapaluun lihaksiin kehittyy kireyttä ja olkapään sisäkierto alkaa vähitellen rajoittua. Liikerajoitus voi vaikuttaa muihinkin liikesuuntiin ja oireilua ilmaantua. Olkapään eteen kiertymistä ja ”lysähtänyttä” ryhtiä kannattaa siis muuttaa liikunnan keinoin ryhdikkääksi.

Terhi Pihlajaniemi | TULE-tietokeskus 2019

Lähdetiedot saa kirjoittajalta TULE-tietokeskuksesta.

X