Talviuintia vai avantouintia?

Talviuintia vai avantouintia?


Helteisen kesän jälkeen muistamme vielä uintielämykset mökkirannassa. Talvea kohden luonnonvedet viilenevät, mutta sen ei välttämättä tarvitse tarkoittaa siirtymistä kokonaan uimahalleihin. Nyt on aika aloittaa talviuintikausi lähimmällä talviuintipaikalla tai oman mökin rannassa. Osa talviuimareista käy kastautumassa avannossa kerran tai kaksi talven aikana ja osa puolestaan jää lajiin koukkuun ja siitä tulee heille säännöllinen harrastus. Aktiivisimmat käyvätkin avannossa jopa päivittäin.

Talviuinti, avantouinti tai uinti viileässä luonnonvedessä on suosittu terveysliikuntalaji, vaikka kylmässä vedessä pulahtamisesta tai siellä uimisesta ei tule edes hiki. Tämä harrastus ei ole myöskään kovin uusi keksintö, sillä jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ovat hoitaneet sairauksia kylmällä vedellä.

Suomen Latu käyttää pääsääntöisesti termiä talviuinti avantouinnin sijaan, sillä avantouintikausi on ajallisesti rajattu siihen tarvittavan jääpeitteisen vesistön vuoksi. Erityisesti Etelä-Suomessa on järkevämpää puhua talviuinnista, joka tarkoittaa yleensä uimista alle 10 asteisessa luonnonvedessä. Tämän myötä talviuintikausi alkaa koko Suomessa yleensä lokakuussa ja päättyy toukokuussa.

Talviuinnin on todettu auttavan ainakin kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan elimistön antioksidanttitasoa. Antioksidantit ovat välttämättömiä elimistön terveenä pysymiselle. Kylmässä vedessä verenpaine aluksi kohoaa, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan, mikäli käy säännöllisesti kylmässä vedessä yli kolmen kuukauden ajan.

Talviuinti sopii lähes kaikille. Kuitenkin sairauksista kärsivien tulee neuvotella lääkärin kanssa harrastuksen aloittamiseen liittyvistä mahdollisista riskeistä ja rajoituksista. Erityisesti sydän-, verenpaine-, hengityselin- sekä astmaoireet voivat estää kylmässä uimisen. Aloittelijan kannattaa viipyä kylmässä vedessä aluksi vain muutamia sekunteja. Pikkuhiljaa keho sopeutuu kylmään ja näin vedessä oloaikaa voi pidentää. Hengen salpautuminen, jota kylmä vesi voi aiheuttaa, on täysin normaalia ja vaaratonta. Hengitysharjoitukset auttavat löytämään oikean tavan uintisuorituksen aloittamiseen.

Saunasta ei kuitenkaan ole hyvä mennä suoraan kylmään veteen. Kehon täytyy antaa ensin hieman viilentyä. Saunan ja kylmän veden välinen lämpötilaero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimauksen tunnetta. Terveelle ihmiselle tästä harrastuksesta ei kuitenkaan ole sen enempää haittaa kuin juoksemisesta tai hiihtämisestäkään.
 
Kylmäuinti muistuttaa fysiologisesti hyvin paljon sairaalaoloissa annettavaa koko kehon huippukylmähoitoa, jossa potilas on noin -110°C huoneessa 2-3 minuuttia. Hoitoa käytetään hidastamaan tulehdusprosesseja, vähentämään kipua ja spastisuutta, lisäämään liikkuvuutta ja edistämään vammojen paranemista. Urheilussa sen sijaan pyritään edistämään palautumista sekä vähentämään lihaskipuja. Kun ihon lämpötila laskee alle 13 asteeseen, kivun aistiminen pienenee huomattavasti. Kivun vähentymisen ansiosta harjoittelu ja toimintakyvyn ylläpito onnistuu nivelvaivaisilla helpommin.
 
Aivojen lämmönsäätelykeskus sijaitsee hypotalamuksessa, josta vapautuu hormoneja. Hormonit aktivoivat edelleen aivolisäkkeen hormonituotantoa. Aivolisäkkeen toiminta taas vaikuttaa kilpirauhasen ja lisämunuaisten toimintaan, joiden vapauttamat hormonit säätelevät mm. hiilihydraattien aineenvaihduntaa. Elimistö tuottaa energiaa nopeimmin hiilihydraateista. Elimistön hiilihydraattivarastojen hiipuessa, rasvoista tuotetun energian prosentuaalinen osuus nousee. Aineenvaihdunta on yksilöllistä, mutta on todettu, että fyysisesti hyväkuntoiset henkilöt voivat käyttää rasvoja tehokkaammin energiantuottoon. Fyysisen harjoittelun lisäksi myös jatkuva kylmälle altistuminen ja kylmään sopeutuminen tehostavat rasvanpolttoa.
 
Kehon altistus säännöllisesti kylmälle vaikuttaa fysiologisten muutosten kautta positiivisella tavalla myös psyykkisiin ominaisuuksiin. Monet talviuimarit kokevat kylmässä uimisen parantavan stressinsietokykyä ja mielialaa. Mielialaa kohentava vaikutus perustuu aivojen välittäjäaineisiin. Talviuinti vapauttaa aivolisäkkeen endorfiineja. Lisääntynyt endorfiinien eritys lisää mielihyvän tunnetta ja nostaa myös kipukynnystä.
 
Kylmä vesi tekee tutkitusti hyvää niin keholle kuin mielelle. Yleisesti talviuinnin puhutaan lisäksi parantavan unta ja unensaantia, kun verisuonista vapautuu serotoniinia, parantavan vastustuskykyä, kun immuunitoiminta aktivoituu, vahvistavan sydänlihasta ja verenkiertoa, vilkastuttavan aineenvaihduntaa sekä parantavan hengitystieinfektioita. Kaikkia talviuinnin terveysvaikutuksia ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan tutkimuksilla ja vaikutuksissa on myös yksilöllisiä eroja, joihin vaikuttavat mm. veden lämpötila, uintiaika, sukupuoli, ikä sekä painoindeksi. Myönteisten terveysvaikutusten säilyminen edellyttää säännöllistä harrastamista 2-3 kertaa viikossa. Ohjeita noudattamalla talviuintia voidaan pitää turvallisena harrastuksena kaikille terveille aikuisille ihmisille, jotka omaavat uimataidon.

Ina Vihiniemi | fysioterapeutti, suunnittelija
TULE-tietokeskus 2021