Moni meistä tietää, että liikkuminen tekee hyvää. Siitä huolimatta arjen kiireessä se jää helposti taka-alalle. Työpäivät kuluvat istuen ja vapaa-aika usein ruutujen äärellä, vaikka keho kaipaisi enemmän liikettä. Säännöllinen liikkuminen on yksi tärkeimmistä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Jo pienillä arjen valinnoilla voidaan edistää terveyttä merkittävästi. Liikkumisen suositukset antavat hyvän suunnan sille, millainen määrä ja laatu liikuntaa tukevat hyvinvointia ja jaksamista.
Aikuisten liikkumisen suositusten mukaan terveyden kannalta on hyvä liikkua viikoittain monipuolisesti. Suosituksen mukaan viikoittain tulisi harrastaa joko 2 tuntia 30 minuuttia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä tai muuta sykettä nostavaa liikuntaa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää harjoittelua, kuten kuntosaliharjoittelua, tanssia tai venyttelyä, suositellaan tehtäväksi vähintään kaksi kertaa viikossa. Monet liikuntalajit kehittävät näitä molempia osa-alueita. Liikkumisen ei kuitenkaan tarvitse aina olla raskasta tai aikaa vievää, sillä myös lyhyet liikuntahetket sekä ylipäätään arjen aktiivisuus kerryttävät liikkumisen ja askelten kokonaismäärää.
Kestävyyskunnon kehittäminen parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea lihaksille sekä parantaa veren sokeritasapainoa ja alentaa verenpainetta. Lihaskuntoharjoittelu puolestaan auttaa lihasmassan ja luuntiheyden säilyttämisessä ja vaikuttaa edullisesti myös nivelterveyteen. Lihaskuntoharjoittelu voi muun muassa lievittää kipuja, kohentaa toimintakykyä, ennaltaehkäistä kudosvaurioita, vähentää kaatumisriskiä sekä edistää toipumista. Paikallaanolon tauottaminen vähentää pitkäkestoisen istumisen ja muun passiivisen oleskelun aiheuttamaa staattista rasitusta sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta. Samalla se edistää aineenvaihduntaa sekä sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Palauttavaa unta tulisi olla riittävästi, jotta elimistö ja mieli ehtivät palautua päivän kuormituksesta sekä ylläpitää toimintakykyä, terveyttä ja jaksamista. Riittävä ja sopiva määrä fyysistä aktiivisuutta kasvattaa myös unipainetta ja tukee näin ollen hyvää ja syvää unta. Hyvin nukutun yön jälkeen jaksaa taas myös liikkua.
Liikettä saa lisättyä arkeen helposti pienillä valinnoilla. Työpäivän aikana voi nousta säännöllisesti ylös tuolilta 10 kertaa. Muutaman minuutin puhelut voi hoitaa seisten tai kävellen, hissin sijaan voi valita portaat ja linja-autolla kulkiessa jäädä pysäkkiä aiemmin pois. Lisäksi auton voi jättää hieman kauemmas parkkiin, jolloin kävelyä kertyy huomaamatta lisää. Arkiaskareet, kuten siivous, pihatyöt tai kauppareissut, ovat myös hyvää hyötyliikuntaa. Nämä lisäävät päivän kokonaisaktiivisuutta huomaamatta. Liikkumista voi yhdistää myös vapaa-aikaan: kävelylenkki ystävän kanssa, ulkoilu perheen kanssa tai kevyt venyttely television katselun lomassa. Nämä ovat helppoja tapoja lisätä liikettä ilman erillistä treeniaikaa. Tärkeintä on löytää itselle sopivia ja mielekkäitä tapoja liikkua, jotta aktiivisuudesta muodostuu luonteva rutiini ja osa jokapäiväistä arkea.
Kesä saapuu ja luonnossa liikkuminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia yhdistää liikunta, rentoutuminen ja yhdessäolo. Metsälenkkiin voi esimerkiksi yhdistää lihaskuntoharjoittelua tekemällä pysähdyksiä matkan varrella: kyykkyjä, askelkyykkyjä tai punnerruksia vaikka kiveä tai puunrunkoa vasten. Tasapainoa voi harjoittaa samalla kulkemalla epätasaisessa maastossa ja hyödyntää tasapainoilussa kiviä ja juuria. Luonto tarjoaa myös hyvän ympäristön palautumiselle, jolloin voi pysähtyä hetkeksi hengittämään raikasta ilmaa, kuuntelemaan luonnon ääniä ja irrottautumaan arjen kiireistä. Myös esimerkiksi sauvakävelylenkkiin voi lisätä muutaman nopeamman hölkkäpyrähdyksen tai metsässä tehtyyn kuntojumppaan muutaman tehokkaan hyppyliikkeen. Ulkokuntoilulaitteita voi hyödyntää kävelylenkin lomassa. Näin lihakset, nivelet ja luut saavat erilaisia, uusia ja vahvistavia ärsykkeitä.
Kesällä luonnossa liikkumiseen voi yhdistää myös marjastuksen tai sienestyksen. Silloin liikkuminen saa myös konkreettisen tavoitteen ja askeleita kertyy huomaamatta. Ystävien tai perheen kanssa retkeily tarjoaa myös sosiaalista aktiivisuutta. Uinti järvessä tai meressä lenkin päätteeksi virkistää kehoa ja mieltä. Näin liikkuminen ei ole pelkkää fyysistä aktiivisuutta, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointikokemus, joka tukee sekä kehon että mielen jaksamista. Luonnossa liikkumista ei kannata jättää väliin sään vuoksi, sillä pieni sade ei haittaa. Sateen jälkeen ilma on erityisen raikasta ja happirikasta hengittää.
Liikkumisen lisääminen arkeen ei vaadi suuria ponnistuksia ja muutoksia, vaan pienistä asioista kertyy vähitellen suositusten mukainen kokonaisuus. Kun arkeen sisällyttää sekä kestävyysliikuntaa että lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittäviä hetkiä, oli se sitten työpäivän taukoliikuntaa, arkiaskareita tai luonnossa liikkumista, hyvinvointi ja jaksaminen kohenevat. Tärkeintä on säännöllisyys ja itselle mieluisat tavat liikkua. Näin liikkumisen suositukset eivät jää vain irrallisiksi tavoitteiksi, vaan muuttuvat luontevaksi osaksi arkea ja tukevat kokonaisvaltaista terveyttä pitkällä aikavälillä.
Ina Vihilehti
suunnittelija, fysioterapeutti (ylempi AMK), unettomuusterapeutti (CBT-I)
TULE-tietokeskus, 2026
Kuvat: Canva
Artikkeli on julkaistu Sjögrenlehdessä 2/2026