Lääkkeetön kivunhoito

Helpotusta arkeen keskeisimmillä kivunhoidon lääkkeettömillä menetelmillä

Jokainen meistä on kohdannut kipua jossakin elämänsä vaiheessa. Aikuisista 35 % on kokenut vähintään kolme kuukautta kestänyttä kipua viimeisen vuoden aikana. Kroonisen kivun (yli 3 kk kestänyt kipu) esiintyvyys aikuisväestössä on 14 %. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yleisin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Erityisesti pitkäaikaisissa tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa tulisi käyttää lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä.

Kehomme kudoksissa on kipuhermopäätteitä, jotka vaurion sattuessa aktivoituvat ja lähettävät kipuviestiä selkäytimen kautta aivoihin. Aivot tulkitsevat saapuvan kipuviestin sijainnin, keston ja voimakkuuden mukaan. Ne käsittelevät myös kivun synnyttämiä tunteita. Kipu on siis luonnollinen reaktio kudosvaurioon, mutta myös yksilöllinen aisti- ja tunnekokemus.

”Kipu on epämiellyttävä kokemus, joka liittyy kudosvaurioon
tai sen uhkaan tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein.”
(Käypä hoito -suositus, 2017)

Lääkkeettömät keinot ovat kivunhoidon perusta, ja niitä tulee käyttää aina, kun mahdollista. Lääkkeettömän kivunhoidon tavoitteita ovat kivun lievittyminen, toimintakyvyn koheneminen ja elämänlaadun paraneminen, mitkä edellyttävät potilaan aktiivista osallistumista omaan hoitoonsa. Lääkehoito yhdistetään tarvittaessa lääkkeettömiin menetelmiin. Keskeisimpiä lääkkeettömiä hoitomuotoja ovat liikunta, kylmä- ja lämpöhoito, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivis- behavioraalinen terapia ja TNS.

Kivun hoitaminen on aina yksilöllistä ja usein
vasta kokeilemalla selviää, mikä auttaa kenelläkin.

Liikunta

On tavallista, että liikkuminen muuttuu, vähenee tai jää kokonaan pois kivusta kärsivän elämästä. Yksilöllisesti suunnitellulla liikunnalla voidaan kuitenkin usein vähentää kipuja ja parantaa elämänlaatua. Kipua saa liikkuessa tuntua jonkin verran. Harjoitusta tehdessä on hyvä arvioida, pysyykö kipu siedettävänä ja suoritustekniikka hyvänä. Mikäli näin on, voi liikkumista jatkaa pienen kivun läpi. Hyvänä mittarina voidaan pitää sitä, miltä tuntuu seuraavana päivänä. Jos kipu ei pahene normaalitilaan verrattuna, on harjoittelu todennäköisesti ollut sopivalla tasolla.

Kylmä- ja lämpöhoito

Kylmä- ja lämpöhoidot soveltuvat hyvin kivun itsehoitoon, sillä ne ovat helposti saatavilla, niitä on helppo toteuttaa itsenäisesti kotona ja niillä on vain vähän mahdollisia haittavaikutuksia. Se, toimiiko lämpö- vai kylmähoito parhaiten, on yksilöllistä ja selviää vain kokeilemalla. Tulehduksellisen kivun ja turvotuksen sekä akuutin kivun hoitoon suositellaan ensisijaisesti kylmähoitoa sen turvotusta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Tieteellinen näyttö kylmähoidon vaikuttavuudesta on kuitenkin vähäistä. Lämpöhoito taas vilkastuttaa verenkiertoa, avaa hiussuonia, lisää kudosten venyvyyttä ja aineenvaihduntaa sekä rentouttaa lihaksia.

Terapeuttinen harjoittelu

Terapeuttinen harjoittelu on aktiivista liiketerapiaa, jota ohjaa useimmiten fysioterapeutti joko ryhmämuotoisena tai yksilöllisesti toteutettuna. Terapeuttisen harjoittelun avulla edistetään kuntoutumisprosessia kehittämällä sekä fyysisiä että kognitiivisia osa-alueita, helpottamalla oireita ja vaikuttamalla niiden syihin, ottaen kuitenkin huomioon sairauden tai vamman aiheuttamat yksilölliset rajoitteet.

Kognitiivis-behaviroraalinen menetelmä

Kognitiivis-behavioraalinen menetelmä tarkoittaa terapiamuotoa, jossa tutkitaan yksilön mielen toimintamallien sekä niistä johtuvien toimintatapojen vaikutusta kivun kokemiseen. Toisaalta tarkastelun kohteena ovat myös hoidon myötä tapahtuvat muutokset yksilön kivun kokemisen tavassa sekä käyttäytymisessä. Menetelmän tavoitteena ovat esimerkiksi kivun kanssa toimeen tulemisen tukeminen, pystyväisyyskäsitysten parantaminen, kivunhallintakeinojen oppiminen ja kärsimyksen tuntemuksen vähentäminen.

Tens

TENS (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio) perustuu kudoksen ja hermojen sähköiseen stimulaatioon. TENS toimii lähettämällä pieniä sähköimpulsseja iholle asetettujen elektrodien kautta, jotka stimuloivat kipua aiheuttavia mekanismeja.

Kaikki keinot käyttöön kivunhoidossa

Lääkkeetön kivunhoito voi olla myös paljon muuta. Esimerkiksi vertaistuella, lemmikeillä, unella ja palautumisella, rentoutumisella, kosketuksella sekä oikealla tiedolla on merkitystä kivun hallinnassa. Mikäli olet kokenut jonkin keinon helpottavan kipuasi tai tunnet hallitsevasi kipua paremmin jonkin keinon avulla, toimi jatkossakin sinulle sopivalla tavalla.

Lisää keinoja lääkkeettömään kivunhoitoon löydät esimerkiksi Suomen Kipu ry:n oppaasta ”Menetelmiä lääkkeettömään kivunhoitoon". Oppaan löydät osoitteesta https://www.suomenkipu.fi/tietoa/oppaat/menetelmia-laakkeettomaan-kivunhoit/

Jenna Walldén | koordinaattori, fysioterapeutti (YAMK)
TULE-tietokeskus 2024