Kiertäjäkalvosinvaivaan apua harjoitteilla


Teksti on julkaistu Nivelposti -lehdessä 2/2024

Kiertäjäkalvosinvaivaan apua harjoitteilla

Olkapäävaivat ovat selkä- ja niskavaivojen ohella yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja fysioterapeuttien vastaanotolla. Olkapään kiputilat voivat johtua monista eri syistä, ja näistä yleisimpiä ovat kiertäjäkalvosimeen liittyvät vaivat. Terapeuttinen harjoittelu on vaikuttavaa kiertäjäkalvosimen vaivoissa ja näin ollen se on ensisijainen konservatiivinen eli ei-leikkauksellinen hoitomuoto.


Olkanivel on pallonivel

Olkanivel on ihmisen liikkuvin nivel. Olkaluun pallomainen pää mahdollistaa nivelen laajan liikkuvuuden. Lapaluu muodostaa nivelen vastapinnan eli nivelkuopan. Lapaluun tehtävänä on tukea olkaniveltä taka- ja alapuolelta sekä tarjota olkapäätä liikuttaville lihaksille kiinnityskohtia. Olkanivelen etupuolella solisluu suojaa yläraajaan kulkevia verisuonia ja ääreishermoja. Olkanivel on altis rakenteellisille, ikääntymiseen liittyville ja tapaturman jälkeisille muutoksille.


Kiertäjäkalvosin

Kiertäjäkalvosin eli rotator cuff on neljän eri olkaniveltä tukevan lihaksen muodostama jännekalvo. Nämä lihakset lähtevät lapaluun alueelta ja kiinnittyvät olkaluun yläpäähän. Kiertäjäkalvosimen lihasten tukevoittava vaikutus perustuu siihen, että samalla kun lihakset mahdollistavat nivelen liikkeet, ne myös painavat olkaluun päätä lapaluun nivelpintaa vasten ja näin ollen varmistavat, että olkaluun pää pysyy nivelkuopassa. Tämä on toiminnallisesti merkittävää, sillä lapaluun nivelkuoppa on huomattavasti pienempi kuin olkaluun pää. Lisäksi kiertäjäkalvosimen lihasten toiminta kiertää olkavartta ulos- ja sisäänpäin. Kiertäjäkalvosin on altis akuuteille vaurioille, jännetulehduksille sekä ikääntymisestä johtuville ja vähitellen eteneville rappeutumismuutoksille, jotka heikentävät jänteiden vetolujuutta.


Olkapääkipu voi oireilla monella tavalla

Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on kipu, joka ilmenee levossa, rasituksessa tai molemmissa. Kipua esiintyy erityisesti hartiatason yläpuolella tapahtuvissa liikkeissä sekä yläraajaa sivusuuntaan nostettaessa. Kivuliaan olkapään kanssa yläraajan käyttö on usein varovaista. Päivittäiset toiminnot, kuten paidan pukeminen tai hiusten pesu voivat olla hankalia ja uni saattaa häiriintyä. Kiertäjäkalvosimen repeämään liittyviä oireita ovat myös aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen sekä voiman heikkeneminen. Kipu paikantuu usein olkapään ulkosivulle ja olkavarren yläosaan. Jänteiden paraneminen on hidas prosessi, joten se vaatii pitkäjänteistä harjoittelua sekä kärsivällisyyttä.

Apua isometrisistä harjoitteista

Isometrisellä harjoittelulla tarkoitetaan asentoa ylläpitävää lihastyötä. Isometrisissä harjoitteissa lihakset aktivoituvat ilman nivelen liikettä tai lihasten pituuden muutosta. Harjoittelumuoto soveltuu hyvin kipeälle olkapäälle. Harjoittelun hyvät puolet ovat sen helppo kontrolloitavuus ja korkea lihasaktiivisuustaso. Pidä lihasjännitys noin 1-5 sekuntia, jonka jälkeen päästä rennoksi. Toista tämä 5-10 kertaa. Nämä isometriset harjoitteet aloitetaan aina samasta alkuasennosta. Kyynärpää on noin 90 asteen kulmassa ranne suorana ja hartiat alhaalla. Alkuasennosta kättä tai käsivartta painetaan seinää vasten eri suunnista: nyrkillä suoraan eteen, kyynärpään takaosalla taakse, kyynärvarrella sivulle sekä kämmenselällä ulospäin ja kämmenellä sisäänpäin kohti vatsaa.

Nainen painaa nyrkkiä seinää vasten kyynärpään ollessa koukussa.

Isometrisissä harjoitteissa lihaksen pituus ei muutu. Paina kättä seinää vasten ja pidä jännitys muutaman sekunnin ajan, jonka jälkeen päästä rennoksi.

Muita harjoittelumuotoja

Kivuliaalle olkapäälle voi lisäksi kokeilla heiluriliikettä, jossa toisella yläraajalla nojataan pöytään ja annetaan kipeän yläraajan roikkua vapaasti sormet kohti lattiaa. Tarkoituksena on pitää yläraaja täysin rentona ja antaa sen heilua rauhallisesti alaraajojen painonsiirtojen avulla. Tee heiluriliikettä 1-2 minuuttia kerrallaan.


Tärkeää on ylläpitää olkapään liikettä ja oireilevan yläraajan käyttöä arjessa kivun sallimissa rajoissa.

Nainen nojaa pöytään ja antaa toisen käden roikkua vapaana kohti lattiaa.

Heiluriliikkeessä tavoitteena on rentouden lisääntyminen, kivun lievittyminen ja liikelaajuuden ylläpysyminen.

Kivun hellittäessä rasitusta voidaan vähitellen nostaa ja kuntoutumisen edetessä harjoitteluun voidaan lisätä esimerkiksi keppi- tai kuminauhaharjoitteita. TULE-tietokeskuksesta sekä nettisivuilta https://tule.fi/ohjeita/ löytyvät tarkemmat ohjeet kipeän olkapään liikeharjoitteisiin sekä keppi- ja kuminauhaharjoitteisiin. 


Ina Vihilehti | suunnittelija, fysioterapeutti (YAMK)
TULE-tietokeskus 2024

Lähdetiedot saa pyydettäessä TULE-tietokeskuksesta