Käden alueen nivelrikko

Tekstin ovat kirjoittaneet fysioterapiaopiskelijat Maija Suutala ja Sanni Tukkiniemi osana opinnäytetyötään.

Nivelrikon vaikutus käden alueen anatomisiin rakenteisiin

Nivelrikko on maailmalla hyvin yleinen sairaus ja se lasketaan yhdeksi kansansairaudeksi. Nivelrikko on nivelten rakennetta ja ympäröiviä lihaksia muokkaava sairaus, jonka myötä toimintakyky vaikeutuu kivun, jäykkyyden sekä liikerajoitusten vuoksi.

Nivelrusto peittää niveltyviä pintoja. Nivelruston tehtävänä on vaimentaa luiden päihin kohdistuvia voimia ja vähentää kitkaa (10). Nivelrikon myötä nivelruston rakenne alkaa muuttua; se heikkenee ja hajoaa, jolloin ruston rakenne pehmenee ja sen kuormituksen kesto heikentyy. Käden alueen nivelrikossa kipua esiintyy usein muiden rakenteiden ärsytyksestä. Nivelruston aineenvaihdunta on hyvin hidasta. (9.)

Alempi rannenivel

Alemman rannenivelen muodostavat alempi ja ylempi ranneluurivi. Alempi rannenivel mukailee liikesuunniltaan ylemmän rannenivelen liikkeitä. Ranteen nivelet eroavat anatomisesti ja ovat erilliset nivelet, mutta ne toimivat vahvasti yhteistyössä muun muassa lihastoiminnan kautta. (3; 6.)

Sorminivelet ja kämmen – rakenne ja toiminta

Viisi kämmenen luuta kiinnittyvät ranneluihin. Kämmenluiden jälkeen niveltyvät sormien luut; tyviluu, keskiluu ja kärkiluu. Peukalossa luita on vain kaksi; tyviluu ja kärkiluu. Sormien niveliin kuuluvat tyvinivel, keskinivel ja kärkinivel. Peukalon niveliin kuuluvat tyvinivel ja kärkinivel. Käden alueen nivelrikko ilmenee yleisimmin sormien kärki- ja keskinivelissä sekä peukalon tyvinivelessä. (6.) Sormien ja kämmenen alueella liikettä tapahtuu koukistus, ojennus, loitonnus ja lähennyssuunnassa. Käden ja sormien alueen lihakset sijaitsevat kämmenen ja kyynärvarren alueella. (1; 6; 7.)

Käden alueen nivelrikko – Liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoittelu osana itsehoitoa

Käden alueen nivelrikon ja sen kipujen seurauksena toimintakyvyssä voi ilmetä heikkenemistä puristus- ja tartuntaotteissa. Esimerkiksi purkin avaaminen tai avaimen kääntäminen lukossa voi olla haastavaa. Nivelrikossa ilmenevän kivun kokeminen on hyvin yksilöllistä.

Käden alueen nivelrikossa tärkein hoitomuoto on konservatiivinen hoito, joka koostuu itsehoitokeinoista sekä tarvittaessa ammattilaisen tarjoamista hoitomuodoista. Käden alueen nivelrikon hoitokeinoja ovat liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoittelu sekä erilaiset fysikaaliset hoidot kuten kylmä- ja lämpöhoidot, TENS sekä akupunktio. Fysikaaliset hoidot parantavat lyhytaikaisesti toimintakykyä nivelrikkoa sairastavilla. Erilaiset apuvälineet voivat olla myös apuna arjen toimintakyvyn säilymisessä. Näiden lisäksi vertaistuella on iso rooli nivelrikkoa sairastavan arjessa. (8; 10.)

Liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoittelu

Liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoitteiden avulla pyritään vähentämään kipua, ylläpitämään ja parantamaan liikkuvuutta sormien, peukalon ja ranteen nivelissä sekä mahdollistamaan puristusvoiman ja hienomotoriikan säilyminen. Tällaisesta harjoittelusta on jonkin verran tutkimusnäyttöä. Hienomotoriikkaa tarvitaan tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten paidan napittamisessa. Harjoitusvälineitä ovat esimerkiksi puristusvoimavälineet ja kuminauhat sekä pyykkipojat hienomotoriikkaa harjoittamaan. (2; 5.)

Miksi harjoittelu on tärkeää?

Harjoitteiden avulla pyritään lievittämään kipua ja lisäämään tai ylläpitämään nivelten liikkuvuutta sekä lihasten voimaa. Käden hienomotoriikkaa kehittävät harjoitteet mahdollistavat tarkkuutta vaativien tehtävien suorittamisen. (2; 5.)

Mitä on tärkeä muistaa harjoitteita tehdessä?

Harjoitteita tehdään kivun sallimissa rajoissa ja niitä tehdessä saa tuntua pientä tai kohtalaista kipua. Pieni tai kohtalainen kipu ei tarkoita automaattisesti sitä, että vaiva pahenee. Liikeharjoittelussa on hyvä kiinnittää huomiota oikeaoppisiin liiketekniikoihin. Harjoitteet tehdään molemmilla käsillä ja harjoittelu aloitetaan oireettomammalta puolelta. (10.) Käden alueen nivelrikosta ja sen harjoitteista löytyy lisää tietoa Käden alueen nivelrikko – itsehoito-oppaasta.

Maija Suutala ja Sanni Tukkiniemi
Fysioterapeuttiopiskelijat (Turun ammattikorkeakoulu, 2026)

Lähteet
1. Clarkson, H.M. (2013). Musculoskeletal assesment Joint Motion and Muscle Testing. 3rd. Philadelphia: Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins.
2. Jahoda, R. (2024). Basics to specifics. A practice-oriented guide to training and therapy. 1st print. Czech Republic: ComplexCore.
3. Kenhub. (2023a). Midcarpal joint. Viitattu 21.5.2026 https://www.kenhub.com/en/library/anatomy/midcarpal-joint
4. Kenhub. (2023b). Radiocarpal joint. Viitattu 20.5.2026 https://www.kenhub.com/en/library/anatomy/the-wrist-joint
5. Østerås, N., Kjeken, I., Smedslund, G., Moe, R. H., Slatkowsky-Christensen, B., Uhlig, T., & Hagen, K. B. (2017). Exercise for hand osteoarthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews. (1), Article CD010388. Viitattu 23.2.2026 https://www.cochrane.org/evidence/CD010388_exercise-hand-osteoarthritis
6. Paulsen, F. & Waschke, J. (2018a). Sobotta General Anatomy and Musculoskeletal System. 16th edition. Germany: Elsevier.
7. Paulsen, F. & Waschke, J. (2018b). Sobotta Tables of Muscles, Joints and Nerves. 2nd edition. Germany: Elsevier.
8. Pohjolainen, T. (17.07.2024). Duodecim. Nivelrikko (artroosi). Viitattu 6.10.2026 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00673
9. Roseti, L., Desando, G., Cavallo, C., Petretta, M., & Grigolo, B. (2019). Articular Cartilage Regeneration in Osteoarthritis. Viitattu 20.5.2026 https://doi.org/10.3390/cells8111305
10. Suomen Nivelyhdistys ry. (08.09.2023). Fysikaalinen hoito. Viitattu 23.2.2026 https://nivel.fi/fysikaalinen-hoito/
11. Tarnanen. S. & Holopainen. R. (2024). Harjoittelu ja TULE-terveys. Mäntsälä: VK-Kustannus Oy.