Jooga ja sen mahdollisuudet fysioterapian keinoina
Intian ulkoministeriön verkkosivuilla kerrotaan joogan olevan muun muassa henkinen tieteenala, jonka avulla pyritään mielen ja kehon väliseen harmoniaan. Joogan kerrotaan olevan terveellisen elämän tiedettä ja taidetta, joka perustuu inhimillisiin perusarvoihin. Joogan tavoitteena on itseoivallus ja kaikenlaisten kärsimysten voittaminen – vapautuminen. Joogaa pidetään laajalti Indus Saraswati-laakson sivilisaation ”kuolemattomana kulttuurisena tuloksena”, vuodelta 2700 eaa. Joogan on todettu kohottavan ihmiskuntaa aineellisesti ja hengellisesti.
Nykyään joogan perustekstinä pidetään Patanjalin nimellä noin 350 jaa. kirjoittamaa Yoga-Sutraa. Yoga-Sutra esittelee kahdeksanosaisen polun, joka ohjaa kohti harmonista ja tasapainoista elämää. Ensimmäinen polku kertoo käsitteestä Ahimsa, joka voidaan kääntää yhdellä sanalla sanoen väkivallattomuudeksi. Väkivallattomuus joogafilosofian pohjalta koskee sanoja, tekoja ja ajatuksia. Väkivallattomuus on vahingoittamattomuutta joka tasolla. Se ohjaa elintapaan, jonka avulla rauha ja tasapaino lisääntyvät niin yksilössä kuin koko maailmassa.
Joogaharjoitus matolla on hyvä paikka harjoitella väkivallattomuuden periaatetta. On väkivallattomuutta kuunnella kehon viestejä herkästi, ja toteuttaa harjoitusta kehoa kuunnellen ja kunnioittaen. Juju onkin siinä, että kun väkivallattomuuden oivaltaa matolla alkaa se pikku hiljaa toteutumaan paremmin myös muilla elämän osa-alueilla, vaikuttaen kaikkeen tekemiseen, olemiseen – elämiseen. Joogaohjaajana ajattelen, että tunneilla tehtäväni on luoda tila, jossa jooga voi toteutua.
Toivon tämän hyvin pienen pintaraapaisun joogan alkuperään, merkitykseen ja päämäärään herättävän ajatuksen siitä, että kyse on paljon muustakin kuin fyysisistä asennoista ja liikesarjoista koostuvasta harjoittelusta. Toiselle jooga voikin pohjautua viikoittaiseen fyysiseen harjoitukseen, sisältäen ehkä meditaatiota, mutta toiselle se voi olla omistautunut elämäntapa – ja paljon kaikkea siltä väliltä. Joogalla on yhteisiä piirteitä moneen muuhun itämaiseen traditioon, joissa harjoitus on kokonaisvaltaista ja pyrkimyksenä on luoda kehon ja mielen harmoniaa.
Miten jooga ja fysioterapia liittyvät toisiinsa? Fysioterapeutin käsikirjassa neuvotaan selkäkipuisen terapeuttisen harjoittelun keskittyvän dynaamisiin ja staattisiiin lihasvoimaharjoitteisiin, kiristävien lihasten venyttelyyn sekä selkärangan liikkuvuutta lisääviin harjoitteisiin. Harjoitusmuotona on mainittu muun muassa jooga. Kauranen viittaa siis joogan fyysisten harjoitteiden tuomaan hyötyyn selkäoireiden hoidossa. Tässä yhteydessä ei tuoda esille joogan pskykofyysistä ulottuvuutta, eikä vaikkapa meditaation tai hengitysharjoitusten tuomaa apua kivunlievennykseen. Toisena esimerkkinä voisin nostaa esille joogan hyödyntämisen MS-tautia sairastavalla. On tutkittu, että liikunta parantaa MS-tautia sairastavan motorista toimintakykyä. Näin toteaa systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, jossa tutkitut liikuntamuodot olivat vesiliikunta, aerobinen liikunta, jooga, pilates, virtuaalitodellisuusharjoittelu, koko kehon tärinäharjoitus ja vastusharjoittelu. Katsauksen mukaan jooga oli yksi tehokkaimmista liikuntamuodoista parantamaan tasapainoa.
Länsimaisia tutkimuksia joogan terveysvaikutuksista on tehty enenevissä määrin joogan yleistyttyä täällä päin maailmaa. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan joogan on todettu auttavan esimerkiksi epäspesifisissä selkäkivuissa ja helpottavan niskakipuja. Tutkimustieto viittaa joogan lievittävän stressiä, ohjaavan kohti terveellisiä elämäntapoja, parantavan mielenterveyttä ja unta. Joogan on todettu lisäksi auttavan painonhallinnassa, tupakanpolton lopettamisessa, ahdistuneisuusoireissa, lievässä masennuksessa, vaihdevuosioireissa sekä auttavan ihmisiä pärjäämään kroonisten sairauksien aiheuttamien oireiden kanssa ja parantamaan elämänlaatua (NIH 2023).
Fyysisen ja ennen kaikkea säännöllisen joogaharjoittelun avulla voidaan vahvistaa lihaksia, oppia aktivoimaan ja vahvistamaan tukilihaksia, parantaa nivelten liikkuvuutta sekä kehittää tasapainoa. Kehon proprioseptiikka eli asentotunto paranee. Joogaharjoittelun avulla voidaan siis hoitaa ja ennaltaehkäistä tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinoireita, kuten epäspesifistä selkä- ja niskakipua. Nivelrikosta kärsivät saavat joogaharjoittelusta tarvisemaansa lihasharjoitusta sekä nivelten liikeratoja ylläpitävää ja kehittävää harjoittelua. Joogaharjoitukseen sisältyvillä hengitysharjoituksilla ja meditaatiolla on suotuisia vaikutuksia esimerkiksi stressiin, jännitystiloihin ja kroonisiin kiputiloihin, jotka ovat tarkemminkin psykofyysisen fysioterapian erityisalaa. Fysioterapeutti saattaakin suositella sinulle joogaa, ja hyvästä syystä.
Jooga on hienovaraista ja opettaa tekijäänsä, kun sille malttaa antautua. Haluan vielä alleviivata joogan mukaista väkivallattomuuden periaatetta. Se ei tarkoita vain brutaalia fyysistä väkivaltaa, vaan olemista tuntosarvet herkistettyinä omista tekemisistään, sanomisistaan ja ajatuksistaan. Tutustu halutessasi joogakirjallisuuteen ja tarkemmin käsitteeseen Ahimsa, niin saat laajemman ymmärryksen mihin kaikkeen tällä termillä viitataan.
Säännöllinen joogaharjoitus kokemukseni mukaan hellii, voitelee ja ravitsee selkää poikkeuksellisen hyvin ja vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin. Tästä tulikin mieleeni käsite prana. Jos mielenkiintosi heräsi, niin joogakirjallisuuden kautta löydät vastauksia myös siihen, mihin käsitteellä prana viitataan. Jooga antaa tilaa harjoituksen äärelle rauhoittumiseen, jolloin harjoituksen vaikutukset ovat kokonaisvaltaiset. Kokonaisvaltaisuus huomioi ihmisen fyysisenä, psyykkisenä, emotionaalisena ja sosiaalisena toimijana ja kokijana.
Lopuksi haluaisin todeta, että jooga taipuu sinuun, sinun ei tarvitse taipua joogaan.
Helena Nuyttens
Fysioterapeuttiopiskelija (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, XAMK, 2022-)
Jooganopettaja SJL® (Suomen joogaopisto 2020-)
RYT200, Foundational Ashtanga Vinyasa Yoga Teacher Training (HiYoga 2019)
Kokonaisvaltainen joogaohjaaja (Yoga&Therapy, 2017)
Liikunnanohjaaja (Kisakallio, 2015)
Artikkeli on kirjoitettu osana fysioterapiaharjoittelua TULE-tietokeskuksessa 2024
Lähteet:
Basavaratti, Ishwar. I. 2015. Yoga: Its Origin, History and Development. Ulkoministeriö. Intia.
Saatavilla: https://www.mea.gov.in/search-result.htm?25096/Yoga:_su_origen,_historia_y_desarrollo [Viitattu 29.8.2024]
Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4. painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Kuusisto, H. 2024. Liikunnan vaikutus MS-tautia sairastavan motoriseen toimintakykyyn. Duodecim. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/nak09871 [Viitattu 4.9.2024]
NIH, National Center of Complementary and Integrative Health. S.a. Yoga: Effectivevess and Safety. WWW-dokumentti. Päivitetty elokuu 2023. Saatavilla: https://www.nccih.nih.gov/health/yoga-effectiveness-and-safety [Viitattu 2.9.2024]