SAUNASSA
Saunominen on saanut todellisen lisäbuustin viime vuosina, kun julkisia eli nk. kaupallisia saunoja on
rakennettu aivan ydinkaupungin alueille, kuten Helsingissä Löyly ja Tampereella saunaravintola Kuuma.
Turun perinteikkäin sauna lienee Kurjenmäessä oleva forum Sauna vuodelta 1026.
Onko saunomista tutkittu?
Kyllä, ja vielä Suomessa. Tutkijat Tanjaniina Laukkanen ja Jari Laukkanen julkaisivat aiheesta kirjan vuonna 2020, jonka sisältö kuvaa saunomiseen liittyvän väestötutkimuksen kautta tehtyjä havaintoja. Sauna ja sydänterveys -hanke tuotti tieteellistä väestötutkimusta saunomisen terveysvaikutuksista ja herätti samalla kansainvälisen kiinnostuksen suomalaista saunomista kohtaan. Kirjan lopussa kirjoittajat kuvaavatkin oleellisimman tuloksen, jonka mukaan suomalainen sauna on varsinainen terveyskylpylä tutkitusti ja
kokemuksellisesti.
Kiuas sihahtaa ja kohta kuuma ilma virtaa kohti lauteilla istujaa.
Saunojalla hikikarpalot nousevat ihon pintaan ja vähitellen mielikin rauhoittuu. Tässä
lienee kuvattuna saunakokemus aidoimmillaan. Saunaan mennään rentoutumaan, vaikkakin
saunomisella on useita tarkoituksia puhdistautumisen ohella. Se laitetaan päälle juhannuksen
kunniaksi, hikilenkin jatkeeksi tai kylmän pakkaspäivän lämmikkeeksi. Suomalaiset oppivat saunomaan
jo lapsuusvuosina, joten saunomiseen liittyy myös perinteitä.
Onko saunominen terveellistä?
Kyllä, saunominen on sydänterveellistä. Puolen tunnin saunominen todellakin saa aikaan verenkierron
tehostumisen ja sykkeen nousun lähtötasosta jopa 120 – 150 lyöntiin minuutissa. Saunomisen
loppupuolelle ajoittuva sykkeen nousu vastaa reipasta lenkkiä, joskaan ei lihastyön avulla, vaan
verenkierron vilkastumisen myötä. Usein saunovat (4-7 kertaa viikossa) ehkäisevät jopa verenpainetaudin
kehittymistä. Usein saunovilla oli 47 % pienempi riski verenpainetaudin kehittymiselle verrattuna harvoin
saunoviin (yksi kerta viikossa). Puolen tunnin saunominen laskee ylä- ja alapainetta ja yläpaine voi pysyä
alhaalla jäähdyttelyn jälkeenkin. Lisäksi saunomisen on havaittu edesauttavan verisuonien sisäpinnan
toimintaa eli lisäävän joustavuutta suonistoon. Tämä ehkäisee verenpainetaudin syntymistä. Puolen tunnin
saunominen on totisesti hyvästä.
Vähentääkö sauna kipua?
Ehkä, saunaa voi kokeilla lihaskipuihin, silloin kun ei ole muuta tulehdustilaa kehossa aktiivisena. Tähän kysymykseen on tietoa vähäisesti ja siitä syystä vastauskin varovaisen myönteinen. Nivelrikkokipu voi hyötyä lämmöstä samoin kuin lihaskipukin. Sen sijaan sauna ei ole suositeltavaa silloin, kun on akuutti tuore niveltulehdus. Joskus tavanomainen äkillinen nivelkipukin saattaa ärsyyntyä lisää saunassa lämmön vaikutuksesta. Sen sijaan fibromyalgiaan liittyvistä oireista kärsivä voi hyötyä mietolämpöisen saunan ja vesivoimistelun yhdistelmästä. Saunassa kehon lämpötila nousi noin yhden asteen. Tämä lämpötilan nousu vilkastuttaa jo lihaskudoksen verenkiertoa ja näin lihasjännitys lievenee. Saunaa voi siis varovaisesti suositella tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Yhdistämällä saunomiseen kipupaikan viilennyksen paikallisella kylmähoidolla, saa saunomisesta melko todennäköisesti rentouttavan kokemuksen.
Terhi Pihlajaniemi | TULE-tietokeskus 2021
Tämän artikkelin lyhyempi versio on julkaistu Turun Seutusanomissa (länsi) 3.6.2021