NISKAKIPU

Niskakipu on hyvin yleinen vaiva. FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan niskakipua on kokenut edellisen kuukauden aikana 37 % suomalaisista miehistä ja 51 % saman ikäisistä naisista. Niskakipu ei ole yksin aikuisväestön vaiva, sillä myös lasten ja nuorten niska- ja hartiakivut ovat yleisiä. Kipuja on jo perusopetuksen alaluokkalaisilla. Kouluterveyskysely 2017 mukaan yli puolet 4.- ja 5.-luokkalaisista lapsista on kokenut niskahartiakipuja joskus ja 8 % usein.

NISKAN ANATOMIAA

Niskaksi kutsutaan aluetta takaraivon ylemmästä niskakaaresta lapaluun harjun sisäreunaan ja alaleukaluun alareunasta solisluun yläreunaan ja rintalastan kaulaloveen. Kaularanka koostuu lukuisista päätä sekä niskaa tukevista ja liikuttavista rakenteista: seitsemästä kaulanikamasta, välilevyistä, nivelkapseleista, nivelsiteistä, lihaksista, jänteistä ja nikamien sisällä kulkevasta selkäytimestä. Kaularangan ja niskan tärkein tehtävä on kannattaa sekä liikuttaa päätä, joka painaa noin 4-5 kilogrammaa. Lisäksi se muodostaa suojan selkäydinkanavasta muualle elimistöön johtavalle hermotukselle. Kaularangassa on suuri liikelaajuus, mikä mahdollistaa pään vapaat liikkeet, mutta toisaalta altistaa sen myös monille haitoille, kuten erilaisille vammoille ja kulumamuutoksille.

RISKITEKIJÄT

Niskakipujen riskitekijöitä ovat useat fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli, ylipaino ja aiempi niskakipu. Niskakipu voi johtua pään sopimattomasta tai äkkinäisestä liikkeestä, huonosta nukkuma-asennosta tai vedosta. Syinä voivat olla myös yksipuoliset työasennot, vammat, rangan kulumamuutokset, jännitystilat ja stressi.

NISKAKIPUJEN LUOKITTELU

Useimmiten niskakivun syynä on niskan ja hartioiden lihasjännitys, jonka aiheuttajia ovat fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät, erityisesti hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa.

Esitietojen perusteella ja kliinisellä tutkimuksella lääkäri tai fysioterapeutti selvittää, onko kyseessä vakava sairaus tai yleissairauteen liittyvä niskakipu. Em. tietojen perusteella niskakivut voidaan luokitella neljään ryhmään ja muihin niskakipuihin:

  • paikallinen niskakipu,
  • säteilevä niskakipu,
  • piiskaniskuvammaan liittyvä niskakipu,
  • myelopatia (selkäydinvaurio esimerkiksi kompression takia) ja
  • muut niskakivut, joita ovat esimerkiksi kasvaimet ja murtuman jälkitilat.

Oireiden keston perusteella paikallinen ja säteilevä niskakipu jaetaan:

  • lyhytkestoisiin eli akuutteihin (alle 12 viikkoa) ja
  • pitkäkestoisiin eli kroonisiin (vähintään 12 viikkoa).

MILLOIN LÄÄKÄRIIN

Niskakivun vuoksi on hakeuduttava hoitoon, jos kivun aiheuttajana on ilmeinen niskavamma tai kipuun liittyy säteilyoireita yläraajoihin. Niskakipuun liittyvä kuumeilu, oksentelu ja rintakipu ovat myös hoitoon hakeutumisen perusteita. Mikäli kipu kehittyy nopeasti ja siihen liittyy sormien puutumista tai lihasheikkoutta, tulee lääkäriin hakeutua
1-2 päivän sisällä.

Usein niskakipu on osa laajempaa oirekokonaisuutta, ja täsmällisen diagnoosin tekeminen on harvoin mahdollista. Niskakivun ennuste on kuitenkin useimmiten verrattain hyvä, joten oireita voidaan hoitaa myös ilman tarkkaa diagnoosia.

ITSEHOITO

Niskakipupotilaan tulisi pysyä mahdollisimman aktiivisena ja jatkaa mahdollisuuksien mukaan päivittäisiä toimintoja kivuista huolimatta. Kivun syihin ja pahentaviin tekijöihin on hyvä pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hoidossa erityisen tärkeää on estää kivun pitkittyminen.

  • Liikunta näyttää pienentävän niskakivun riskiä ja parantavan niskakivun ennustetta. Erityisen hyödyllistä on sauvakävely, sillä siinä hartioiden ja niskan lihasryhmät saavat liikuntaa. Aktiivisesta lihasvoimaa tai –kestävyyttä parantavasta liikehoidosta voi myös olla hyötyä.
  • Niska-hartiaseudun lihasten jännittyneisyyttä ja niskan asentokuormitusta vähen-netään kiinnittämällä huomiota vartalon ryhtiin, pään asentoon sekä niiden vaihtelevuuteen.
  • Kiinnittämällä huomioita ergonomiaan, voidaan vähentää niskakipua ja siitä aiheutuvaa haittaa. Ergonomiassa tulisi kiinnittää huomioita erityisesti työasentoihin, tauotukseen, työvälineisiin ja työskentelytapoihin sekä töissä että vapaa-ajallakin. 

Kuva: Pään asennon vaikutus niskaan kohdistuvaan painoon. tervekoululainen.fi/Joona Sjöqvist. Alkuperäinen kuvalähde: www.howitworksdaily.com/do-you-have-text-neck-syndrome/

Niska-hartiaseudun lihasten jännittyneisyyttä ja niskan asentokuormitusta vähennetään kiinnittämällä huomiota vartalon ryhtiin, pään asentoon sekä niiden vaihtelevuuteen.

Akuutti niskakipu paranee usein ilman erityisiä hoitoja. Niskakipuun voi tarvittaessa ottaa tulehduskipulääkkeitä. Mikäli tulehduskipulääkkeet eivät sovi, voidaan harkita lihaksia rentouttavia lääkkeitä eli lihasrelaksantteja. Tulehduskipulääkkeitä ei suositella niskakivun pitkäaikaishoitoon. Lääkityksistä on aina hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Kroonisen niskakivun oireita saattaa vähentää tarkasti niskan ja hartioiden ja olkapään alueen lihaksiin kohdistuva lihasvoimaa, lihaskestävyyttä, joustavuutta tai koordinaatiota parantava harjoittelu. Moniammatillisia toi-menpiteitä suositellaan viimeistään silloin, kun päivittäisiä toimintoja haittaavat kivut ovat jatkuneet kaksi kuukautta.

Afrisa Kapella | TULE-tietokeskus 2018

X